Potutuslauantai osa 48

Oma päiväni menee pilalle pelkästään siitä, että joudun käymään kaupassa ja kotiin tullessa huomaan, että kaalilaatikkoon tarvittava siirappi unohtui listasta. Ei voi mitään. Postista noutamani Mannerheim-Klingsporin eläinsarjan saukko oli täysin ehjä. Ostin sen Tori.fi:ltä. Nyt on Arabian "eläintarhani" kasvanut yhdellä jäsenellä.

Tänään luin aivan hirveän jutun Iltalehdestä. En laita linkkiä, koska ainakin minun silmät alkoivat täyttyä kyynelistä. Isoäidin pieni huolimattomuus aiheutti sen, että puolitoistavuotias lapsukainen tippui Tampereen liepeillä viidennen kerroksen avoimesta tuuletusikkunasta katuun ja kuoli. Isoäiti oli vaihtamassa vaippaa perheen kaikkein pienimmälle ja tuuletusikkuna oli auki. Ovet ja ikkunat kiinni ja turvavyöt päälle, kun ollaan lasten ja eläinten kanssa liikkeellä. 

Itse olen ollut lattialla ihan tyttöni vieressä, kun sattui onnettomuus ihan sekunnissa. Tytär oli muutaman vuoden vanha ja hän keinui pienellä lasten tuolilla. Sillä seurauksella, että hän kaatui niska edellä isovanhempien lasipöydän reunaan ja meille tuli pikainen lähtö Jorvin sairaalaan ensiapuun. Onneksi tässä tapauksessa selvittiin vereentyneellä pyyhkeellä ja muistaakseni viidellä tikillä.

Muuten viikko on kulunut mukavasti. Tytöllä oli torstaina Ranskassa jonkun sortin kielen tasotesti. En tiedä niistä kirjainlyhennelmistä mitään, mutta sen olen ymmärtänyt, että tuon testin suoritettuaan tyttö voi opiskella yliopistossa. Tyttö vaikuttaa Ranskassa ihan tyytyväiseltä. Välillä hän tulee lankoja pitkin korvaani. Jostain syystä tyttö keskustelee isänsä kanssa paljon rauhallisemmin. Kait se sitten on koetettava kaivaa malkaa omasta silmästä. En oikein aina tiedä missä on vika.

Meille tulee kuin tuleekin yhdet ylioppilasjuhlat, hienoa. Tytön jo tarha-aikainen kaveri, joka on vuoden nuorempi kuin tyttö, pääsee ylioppilaaksi. Silloin kun lapsemme olivat pieniä, tytöt olivat melkoisen paljon yhdessä. Sittemmin on yhteydenpito hieman meidän aikuisten kanssa harventunut. Näin tämän tytön vanhemmat viimeksi meidän tyttären YO-juhlissa puolitoista vuotta sitten. Tyttö on kerran käynyt Pariisissa ollessaan moikkaamassa meidän tytärtä. Tästä onkin hieno aasinsilta tähän Iltalehden juttuun Onko YO-lakkia pakko pitää? *linkki* Ei varmaan, mutta minun mielestäni on outoa, jos ei halua lakilla juhlistaa omaa suoritustaan. On se kuitenkin sellainen yksi etappi koulutuksen polulla. Ai, no entäs he, jotka valmistuvat opistoista ja ammattikouluista? Veikkaisin, että kyllä hekin jollain lailla juhlistavat omaa valmistumistaan. 

Tulot 4500 e/kk, mutta silti köyhä *linkki* Olen kirjanpitäjänä ja palkkoja laskiessani nähnyt ihmisiä, joiden bruttotulot ovat olleet 10 tuhatta euroa kuukaudessa ja aina he tuntuivat olevan rahattomina. No kulutustottumukset muuttuvat niin perusteellisesti. Sadan euron viinipullo maistuu paljon paremmalta kuin parinkympin tai viidentoista euron ja jakkupuvut ja miesten puvut pitää maksaa tuhansia euroja. No, joskus sitä voi joutua isopalkkaisesta työstäkin pois, mutta omasta mielestäni neljän ja puolen tonnin bruttotuloilla pitää pärjätä. Ehkä kannattaisi miettiä tulevaisuuteen ja ehkä olla ottamatta monen sadantuhannen euron asuntolainaa.

Poika kytki moottorin mummon rollaattoriin *linkki* Tämä juttu kaikessa hirvittävyydessään ja vaarallisuudessaan nauratti minua ihan mielettömästi. Jos tuosta pojasta ei tule lahjakasta insinööriä, niin ei sitten kenestäkään. Kyllä osoittaa melkoista innovaatiota kytkeä moottori rollaattoriin. Tosin teko osoittaa myös täydellistä harkintakyvyn pettämistä, mutta ehkä sitä harkintaa tulee sitten aikuiseksi kasvamisen myötä.

Näihin potutuksiin ja niistä huolimatta, iloista viikonvaihteen jatkoa Ossilasta!