torstai 4. helmikuuta 2016

Ossilan onnea

Voi blogikamut, nyt minun pitää hehkuttaa tätä äidin onnellista olotilaa. Tytär pisti toissapäivänä tekstiviestin, että "jee, nyt on eka lukukausi yliopistossa selvitetty". No, sitten vastailin muutamat tekstarit ja onnittelin. Kello läheni siinä vaiheessa jo puolta yötä, joten en enää viitsinyt hihkumisellani herättää miästä, tai sellaista puoliunessa olevaa miästä, vaan tyydyin lähettelemään tekstareita:)

Olin kyllä niin iloinen, että unikaan ei meinannut tulla silmään. Tytär on selkeästi ottanut tosissaan opiskelut. Ei se nimittäin varmaan ihan helppoa ole. Tytär aloitti ranskan kielen opiskelun vasta lukiossa, ihastui kieleen ja lopputuleman tietää kaikki, ainakin ne, jotka ovat blogiani seuranneet hieman pitempään. Parin kuukauden kielikurssi keväällä 2013 Pariisissa aiheutti poikaystävän löytämisen ja uuden parin kuukauden kielikurssin Sorbonnessa syyskuussa ja sitten tytär jo muuttikin sydämen perässä sinne Pariisiin. Nuori mies kävi sitten esittäytymässä meille ensimmäistä kertaa jouluna 2013. 

Minun pitää kertoa yksi omasta mielestä aika hauska juttu, kesältä 2013. Koko loppukevään tytär oli riutunut täällä sydänsurussaan, tai no, huhtikuun alusta kesäkuun loppuun. Onneksi tämmöinen ihmeohjelma on nykyään, kun Skype, joka mahdollisti virtuaalisen tapaamisen joka ilta.

Kesäkuun lopussa 2013 olimme tulossa autolla kotiin, kun tyttö täräytti, "äiti, mä aion lähteä Pariisiin kahdeksi viikoksi, katsomaan tätä nuorta miestä". Minä: " Ymyhh, koskas meinaat lähteä?" Tytär: "Huomenna, aamulennolla" Minä: "Olisit voinut ihan vähän aikaisemmin kertoa, kun liput olet kuitenkin varannut jo aikaisemmin". No, sinne tytär sitten meni ja takaisin on tullut vain välillä käväisemään. Tuon impulsiivisuutensa hän on perinyt, hmm, minulta, joten en nyt voi häntä lainkaan syytellä. Geeniperimää, mikä geeniperimää:)

Päääsiskös iskä lenkille? Ei sillä ole väliä, että oltiin mamman kanssa pari tuntia sitten. Kuka voi vastustaa mäyräkoiraa? Ei kukaan, ainakaan meillä:)



Että semmoisia Ossilasta. Terveisiä kaikille.

21 kommenttia:

  1. Onnea tyttärelle! Ja äidille myös:)
    Joko siitä tosiaan on noin kauan, kun tytär meni Pariisiin,mihin tämä aika katoaakaan!
    Pääsikö Ossi lenkille? Pusuja Tiitulta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pari vuottahan menee kuin hupsista vaan... Välillä mietin, että on se aika hupaa tavaraa ja välillä se aika matelee. Yleensä aika kyllä menee enempi kuin nopiaan. Kait oot googlettanut sen Karnaluksin. Sattui olemaan samana päivänä netti IltaSanomissa vai oliko Iltalehdessä, matkailuosiossa juuri mitä ostaa Tallinnasta juttu ja siinäkin Karnaluks mainittiin, käsityöntekijän unelmapaikkana.

      No pääsi tietty lenkille ja huitaisivat tuon 3,5 kilsan metsälenkin. Taas on helpompi Ossin tassutella, kun ovat vähän hanget laskeneet. Terkut teille päin!

      Poista
    2. Tiedän Karnaluksin, en ole käynyt, eikä tällä kertaakaan ei keretä käymään.

      Poista
  2. Hienoa, että sinnikkyys, kielipää ja geeniperimä ovat auttaneet tyttöä pitkälle ;) Onnittelut eka lukukaudesta, jatkoa seuraa varmasti.

    Kurjaa on ollut tänä talvena, kun herkkätassuiset ovat saaneet nilkuttaa ja hiipiä ja aristella tassujaan... no, kaikkea muuta kuin lenkkeillä kunnolla, kunnes nyt tuli hienot kelit =D Iloisia lenkkejä Ossille, toivottavasti ehjin anturoin ja puhtaalla lumella pitkään ennen kevätkuraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitkeys ja sinnikkyys vievät varmasti tytön vielä pitkälle. Se omapäisyys, joka minulta on tainnut tulla, ei ehkä aina ole se kaikkein mairittelevin luonteenpiirre, mutta onneksi se oma- ja itsepäisyys vähäsen häviää, kun ikää tulee:) sanoo kokemuksen syvä rintaääni. Pitää valita kiltti miäs, joka sietää monen monta tuituttelua.

      Nyt alkaa olla joo, mukavammat kelit. Tosin täällä meillä on sentään puhtaat lumiset tiet, mutta välillä meinasi tuo hanki nousta ylitse pääsemättömän korkeiksi:) Terkut teille päin!

      Poista
  3. Párekin Palvelijatar4. helmikuuta 2016 klo 22.05

    Onnea tyttärelle hienosta saavutuksesta, ja vanhemmmille fiksusta tytöstä. Määrätietoinen nuori nainen varmasti pärjää jatkossakin.
    Koirapojat ovat nyt menollaan, kun tytöt jättävät sulotuoksuja hangelle. Kunpa nyt pysyisi kelit tassuystävällisinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä tyttärellä on paljon sinniteltävää, mutta hyvä alku. Täytyy toivoa, että jaksaa, kun siellä Ranskassa pääsee niin helposti myös ulos sieltä yliopistosta. Helposti sisään ja sitten koko ajan karsitaan.

      Nyt taitaa olla juu monien koirapoikien ilon aika:) Onneksi tässä ihan lähistöllä ei ole yhtään juoksuaikaista ja Ossin "morsiamen" isäntäpari on niin fiksu, ettei kuljeta sitä narttua tästä meidän ohitse silloin, kun labbisnartulla on juoksuaika. Mukavia tassuttelukelejä teille päin myös ja terkut.

      Poista
  4. Huomasitko, että Neulemiitti Rostassa on taas ke 17.2. klo 16.30?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No enpä olisi huomannut. Tuhannet kiitokset. Mihin tulee tieto aina, että tiedän seurata. Onko se Facebookissa, vai sinun blogissa? Kiitosta!

      Poista
    2. Facebookissa kannattaa tykätä Koukuttamosta, heidän sivuilla tieto, samoin Rostan. Tai laita Koukuttamoon viesti, että lisäävät sut sähköpostijakeluun, tieto myös heidän uutiskirjeessään. Nähdään keskiviikkona.

      Poista
  5. Onnee tyttärelle ja vanahemmille!:) Ee se oo heleppoo sielä ulukomaella se opiskelu. Luulisin.Seon se sitkeys ja suomalaenen sisu yhistettynä hyvvään keeniperimään mikä mahollistaa mitä vuan:)
    Ilosija lenkkijä sinne Ossille,toevottavasti pyssyy kelit suotusina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä onnittelut kannattaa säästää ihan siihen, kun ilmoitan, että nyt on sitten kandin paperit taskussa. Olen vaan niin kovin iloinen, että opiskelut ovat lähteneet ainakin aluksi sujumaan. Kelit nyt saattavat vielä kylmetäkin. Onhan helmikuu aina ollut tilastollisesti kaikkein kylmin talvikuukausi. Terveisii Savoon!

      Poista
  6. Oi, Onnea tyttärelle sekä vanhemmilleen. Ei varmaan ole helppoa opiskella toisella kielellä kuin mitä äidinkieli on, ja vielä yliopistossa! Sitekee sissi tuo sun tyttös kyllä on.

    Juu, mäyräkoirahan ON vastustamaton koira. Niin suloisesti Ossikin siinä odottaa lenkittäjää, vaikkei edellisestäkään lenkistä vielä kovin kauaa ole. Ossi taitaa lähteä lenkille mielellään, kun taas Ellin kanssa välillä on vaikeampaa, vaikka olis ihan hyvätkin kelit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen joskus miettinyt sitä ulkomailla asumista hyvin teoreettisella tasolla. Nimittäin sellaista ihmettä ei minun kohdallani olisi ihan helposti tapahtunut.

      Kuules Ossi lähtee lenkille tosi mielellään miähen kanssa, kun se tykkää enempi kävellä miähen tahtiin. Nytkin vetäisivät vielä koko 3,5 kilsan metsälenkin meidän 1,5 kilsan hituroinnin päälle. Teille päin terkut Ossilasta.

      Poista
  7. Kyllä on aihetta iloon, kun lapsi pärjää maailmalla. Tyttökin on onnekas, että kaikki on hänen kohdallaan sujunut hienosti ja on itse tehnytkin töitä sen eteen.
    Kohtalo se meitä ihmisiä heittelee, ketä mihinkin ilmansuuntaan. Joskus sieltä löytyy onni, joskus taas ei.
    Terveiset Ossilaan epävakaisen sään kaupungista, täältä "etelästä"!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, ihan pieni osa kunnialla suoritettu, mutta mukava alku. Tyttären eka suoriutuminen oli hyvä syy kutsua naapurit syömään ja juomaan vähän skumppaa.

      Näinhän se on, että kohtalo, onni, tai epäonni ja oma tahto heittelevät ihmistä sinne sun tänne. Osaan voi itse vaikuttaa, osaan taas sitten ei.

      Täällä meillä pn satanut vettä kohta kaksi päivää aika putkeen. Sulaa lumet, mutta on liukasta. Terkut Ossilasta!

      Poista
  8. Sataa, sataa ropisee . . .
    Huomasitko, että Rostassa on taas tapaaminen ens viikolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sataisi sen verran vielä, että toi meidän karmee jääpiha sulaisi pois. Huomasin, joo, että tapaaminen järkätään taas. Mukavaa, että joku on aktiivinen. Ajattelitko tulla Rostaan? Terkkuja sulle ja Uskolle.

      Poista
    2. Joo, tottakai mä tuun ku Rostassa on niiiin hyvät leivonnaiset. Oo kyll vähetämässä herkkuja mutt tarvii olla armollinen ja syödä sillo ku saa tosi hyvää.

      Poista
    3. Ne herkut olivat kyllä mahtavan näköiset. Pitää sit varmaan maistaa ja ostaa jotain teetäkin, kun mulla on yks kamu, joka juo vaan teetä. Terkkuja Ossilasta.

      Poista
    4. Ne herkut olivat kyllä mahtavan näköiset. Pitää sit varmaan maistaa ja ostaa jotain teetäkin, kun mulla on yks kamu, joka juo vaan teetä. Terkkuja Ossilasta.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.