Potutuslauantai osa 38

Mie romahan, ko tänään tulee se Putouksen finaali enkä aio katsoa sitä. En ole Putousta katsonut en sen alkuaikoina enkä nytkään. Katsoin tämän vuotista ensimmäisen jakson ja totesin, että ei ole tänäkään vuonna minun juttuni. Olen varmaan ihan oikeasti poikkeuksellisen hölmö, kun en ymmärrä niitä sketsejä niin, että ne minua naurattaisivat. Tuon Antskun repliikin kuulin ensimmäisessä jaksossa ja sitten sitä on saanut siteerattuna lukea lehdistä. Mie nyt yritän olla romahtamatta:)

Mistä lapset oppivat jo näin pieninä toisten kiusaamisen? Onko ihmisen sisällä jo näin pienenä paljon purkamatonta pahuutta? Iso osa käyttäytymisestähän on opittua, joten kyllä jo päiväkodissa pitää opettaa, että toisia lapsia ei saa kiusata. Mutta kyllä lapset osaavat jo tuossa aika pieninä toisiaan kiusata, ilman sen tarkempaa ajattelua. Se kiusaaminen on vain kitkettävä pois. Kerran hakiessani tyttöäni tarhasta, noin 16 vuotta sitten, tämä tuli itkien ja vonkuen vastaan ja kertoi, että eräs poika oli hänet työntänyt nokkospuskaan. No minä tuohtuneena äitinä sitten asiaa selvittelemään, kunnes kuulin, että armas tyttöni oli ensin nyhtänyt kyseiseltä pojalta housut nilkkoihin. Siitäs sait, nokkosista, ajattelin. Sitten kerroimme sekä tytölleni, että pojalle, että molempien käyttäytyminen oli ollut väärin ja vannotimme, ettei se saa enää toistua.

Tämä oli outo ja kammottava juttu. Voi isoäiti parkaa mikä syyllisyyden taakka painaakaan harteita ja perhettä tulee tietty surku. Kaikista eläimistä näköjään voi saada helpommin, tai vaikeammin joitain kohtalokkaitakin tauteja. Tosin rotta lemmikkinä on mielestäni jotain niin kammottavaa, etten ikimaailmassa ostaisi itselleni tai mahdolliselle lapsenlapselleni rottaa. Gerbiili on mielestäni kanssa rotta.

Oikein murtovarkaille, ei koiria saa murjoa.  Kun aikoinamme asuimme Haukilahdessa, nämä Holvikarit asuivat viereisessä rapussa ja parvekkeemme olivat vierekkäin. Aina joskus kyläilimme toistemme luona. Sitten, kun he muuttivat pois yhteydenpitomme jostain syystä katkesi.

Tämä oli ihan karmea chihu-juttu. Toivottavasti mopopoika saadaan kiinni ja edesvastuuseen järjettömästä ja raakalaismaisesta teostaan.

Lopuksi paritkin söpöstelyt. Tämä liito-orava pääsi takaisin luontoon ja vapauteen. Pienessä shokissa varmaan. Itse olen nähnyt kerran liito-oravan "liitelevän" puusta toiseen. Täällä oli ennen liito-oravia, nyt ei ole näkynyt tavallisiakaan oravia. Mikä liene elukka pistellyt poskeensa säksättävät oravaiset?

Nyt nukuttaisi jo

Näihin potutuksiin ja niistä huolimatta, iloista viikonvaihteen jatkoa Ossilasta!